17.9.2013

Isoapollo - Parnassius apollo

Isoapollo - Parnassius apollo

6/2018 Uusimaa
Koko: 62-95 mm
Jos puhutaan komeista ja suurista perhosista, niin sitten on paikallaan puhua apollosta, koska se on maamme suurin päiväperhonen. Viralliselta nimeltään isoapollo on vaikuttava näky, sillä sen siipien kärkiväli voi olla lähes kymmenen senttiä. Isoapollo on rauhoitettu ja on meillä erittäin uhanalainen, eikä tilanne ole paljon parempi muuallakaan Euroopassa. Etelä-Suomen kannat ovat lajin pohjoisimmat esiintymät koko maailmassa, ja ilokseni huomasin, että paikkakunnalta, josta olen kotoisin, löytyy vielä tätä harvinaisuutta. Etelämpänä Euroopassa apollo on vuoristolaji.

Kun ensimmäisen kerran kävin oletetulla esiintymispaikalla kesän 2012 heinäkuun alussa, kaikki oli varsin hiljaista. Tähyilin ymärilleni etsien. Päivä oli lämmin ja täytin vatsaani herkullisilla ja runsailla metsämansikoilla kun ei erityistä kuvattavaakaan näkynyt. Lopuksi päätin vielä kiertää pienellä kalliolla ennenkuin luovuttaisin. Kohta sanoin itsekseni ääneen, että eihän täällä mitään apolloja ole...
Noista sanoista meni ehkä noin kymmenen sekuntia, kun metsänreunasta liiteli esiin suurin koskaan näkemäni perhonen. Siinä se apollo on! Kylmänväreet kihelmöivät selkäpiitä pitkin ainakin puoli minuuttia kun katselin ihaillen tuota uljasta perhosta, joka näytti minusta kuin pieneltä linnulta. Olin nimittäin viettänyt koko kesäkuun kuvaamalla suhteellisen pieniä lajeja, kuten sinisiipiä, ja kokoero niihin nähden oli valtava. Nyt tiesin missä kuvaisin koko heinäkuun, ja elokuun puoliväliin mennessä apollon lento olisikin jo ohi.

Apollo lentää vahvasti ympäri laajaa aluetta, välillä liidellen. Huomasin pian, että helpompihan perhosen onkin lentää kuin minun juosta perässä... Mutta jos onnistut näkemään sen auringon mennessä pilveen, niin silloin se hyytyy paikoilleen eikä lähde lentoon ennenkuin taas paistaa. Myöskin toisinaan apollot ruokailevat niin antaumuksella, että voit vapaasti kuvata niitä, ja sinä lähdet paikalta ennen apolloa. Mutta muista, että rauhoitettujen perhosten minkäänlainen häiritseminen on kiellettyä.

6/2018 Uusimaa

7/2018 Varsinais-Suomi

7/2018 Varsinais-Suomi

7/2014 Uusimaa

Parittelu, naaras yllä. 8/2019 Varsinais-Suomi

7/2018 Varsinais-Suomi

Paritelleen naaraan takaruumiiseen muodostuu sphragis.
8/2019 Varsinais-Suomi

Sphragis. 8/2019 Varsinais-Suomi

Sphragis. 8/2019 Varsinais-Suomi

Biotoopissaan Alpeilla. 31.7/2022 Vanoise, Ranska

Biotoopissaan Alpeilla. 8/2022 Mercantour, Ranska
Kuvassa myös valkotäpläpaksupää (H. comma).

6/2018 Uusimaa

7/2012 Uusimaa

Yksityiskohta, silmätäplä. 6/2016 Uusimaa

6/2018 Uusimaa

Taustalla apollon kotikallio. 6/2018 Uusimaa

6/2018 Uusimaa

Kiihkeä pihlajaperhoskoiras häiritsee ruokailurauhaa. 6/2018 Uusimaa

7/2018 Varsinais-Suomi

7/2018 Varsinais-Suomi

6/2019 Uusimaa

6/2019 Uusimaa

Apollo lentää kotikalliollaan. 6/2019 Uusimaa

7/2014 Uusimaa

7/2014 Uusimaa

8/2019 Varsinais-Suomi

7/2012 Uusimaa

7/2012 Uusimaa

Kuluneen apollon silmätäplät ovat haalistuneet oransseiksi. 8/2012 Uusimaa

Kuollut apollo. 8/2019 Varsinais-Suomi

Kuollut apollo. 8/2019 Varsinais-Suomi

Kuollut apollo. 8/2019 Varsinais-Suomi

Toukka:

Apollon toukka isomaksaruoholla. 5/2018 Uusimaa

Apollon toukka isomaksaruoholla. 5/2018 Uusimaa

Apollon toukka isomaksaruoholla. 5/2018 Uusimaa

Apollon toukka 6/2017 Uusimaa

Apollon toukka 6/2017 Uusimaa

Apollon toukka 6/2017 Uusimaa

Apollon biotooppia.

Apollon biotooppia.

Toukan ravintokasvi, isomaksaruoho.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti